Lea Mäkipää Parempi huominen ja hyvä elämä meille kaikille.

KOULUTUSJÄRJESTELMÄN REMONTOIMISTA JATKETTAVA

 

KOULUTUSJÄRJESTELMÄ TARVITSEE RAKENTEELLISEN REMONTIN

 

 

Koulutusputki esikoulusta ammattiin muodostaa tulevan elämässä pärjäämisen ja työelämän taitojen pohjan. Koulutus on kallis investointi sekä opiskelijan että yhteiskunnan kannalta. Opiskelija käyttää aikaansa ja tekee työtä oppimisen eteen, yhteiskunta käyttää 5000-14.000 euroa/vuosi/opiskelija. 

Investoinnin tulisi onnistua, sen tulee tuottaa ja maksaa itsensä takaisin.  Meillä koulutusinvestoinnit ovat liian usein epäonnistuneita monista syistä, sekä opiskelijan että yhteiskunnan kannalta. Tämä vääristymä tulisi korjata, tarvitaan siis rakenteellisia uudistuksia.

 

Onko digitalisoituva lapsuus virhe?

Peruskoulun tulisi olla motivoiva, monipuolisesti eri taitoja kehittävä. Valitettavasti taitoaineet ovat jääneet lapsipuolen asemaan, kun on painotettu kieliä, matematiikka ja yleissivistäviä aineita. Tosiasiat tulisi tunnustaa ja tehdä ongelmille jotain. Tasapäistääkö peruskoulu? Niin ainakin väitetään. Samaan aikaan kun älylaitteita puuhataan tohinalla Suomen kouluihin, digiteollisuuden ytimessä Piilaaksossa kytee kapinahenki digitalisoituvaa lapsuutta kohtaan. Siellä painotetaan, luovuutta, vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä. Piilaakson huippujohtajat lähettävät jälkikasvunsa leikkiä, liikuntaa, käsien ja ihmisyyden taitoja korostaviin kouluihin.  Edesmennyt  Apple-johtaja kielsi tunnetusti tabletit  omilta lapsiltaan. Soisin, että myös Suomessa teknologiahuuman ja tietoaineiden rinnalla painotukset kulkisivat samoja ratoja kuin Piilaaksossa. Pienet kouluyksiköt ovat inhimillisempiä, emme tarvitse superkouluja vaan yksilöt huomioivia inhimillisen kokoisia, lähellä kotia olevia peruskouluja.

Koulutusjärjestelmämme tuottaa opintojaan keskeyttäviä ja syrjäytyviä liikaa

Koulutusjärjestelmämme tuottaa n. 5000 syrjäytyjää vuosittain. Opiskelun keskeyttämisprosentti on 10, joillakin aloilla jopa 25.

Tällä vaalikaudella on tehty uudistusta korkeakoululakiin. Uusituksessa on puututtu mm. pitkiin valmistumisaikoihin. Uudistuksessa on hyvää sitä en kiellä.  Uudistamistyötä olisi syytä jatkaa rakenteellisilla uudistuksilla, erityisesti oppilaitosten toimintamallien, määrän ja koulutuslinjojen osalta. Jatkotarkastelua kaipaa myös rahoitusjärjestelmämme.

 

Kiinnostamattomat linjat lopetettava – ei täytettävä ulkomaalaisilla ilmaisopiskelijoilla

 

Ammattikorkeakouluissa oli  pahimmillaan 47 koulutusohjelmaa, joihin tuli vähemmän hakemuksia kuin niissä oli aloituspaikkoja. Siis joka neljäs koulutusohjelma ei kiinnosta. Akavan entinen puheenjohtaja Viljanen on todennut, että meillä on paljon tyhjää, turhaa ja ylimitoitettua koulutusta.

Hänestä suomalaisen koulutuspolitiikan kehittämisessä on asetettu aluepoliittiset pyrkimykset sivistyksellisten tavoitteiden ja työelämän tarpeiden edelle, kuulitte oikein työelämän tarpeiden edelle.  Kun ammattikorkeakoulun arvoissa lukee: toimintamme perustana on alueellinen hyvinvointi ensimmäisenä arvona, ollaan väärässä arvojärjestyksessä. Eikö koulutuksen ensisijaisesti pitäisi olla yhteiskuntaa palvelevaa ja työllistymiseen johtavaa koulutusta? Meillä on siis rakenteellinen ongelma.

Koulutetaan ensin omat nuoremme työelämään – vasta sitten ulkomaalaisia maksua vastaan

Oppilaitosten tyhjiksi jääneet paikat täytetään ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Suomessa koulutetaan n. 30.000 ulkomaalaista opiskelijaa vuosittain ilmaiseksi. Ulkomaalaisilta opiskelijoilta on otettava tuntuvat lukukausimaksut, jos niitä tänne halutaan. Samaan aikaan omille nuorillemme ei ole tarjolla oikeasti työllistymiseen johtavia opintolinjoja valittavanaan. Nuoriamme koulutetaan vääriin ammatteihin eikä työttömäksi kouluttautuminen motivoi. Se selittää osin suurta keskeytysprosenttia.

Paitsi että koulutuslinjat ovat meillä aikaansa jäljessä, voisimme tarkastella hajasijoitettujen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen mielekkyyttä ja määrää. Onko yliopistomaailmassa kuitenkin parempia ja tehokkaampia suuret yksiköt? Tarvitaanko alueyliopistoja? Ja ennen kaikkea, kuinka paljon ammattikorkeakouluja tarvitaan ja mille aloille.

 

Rakenneuudistusta tarvitaan. Esimerkiksi insinöörikoulutuspaikkojen aloitusluku on kaksinkertainen tarpeeseen nähden. Meillä koulutetaan liikaa myös tradenomeja. Joillakin humanistisilla aloilla ja muutamissa taideaineissa on sama tilanne, totesi aikanaan Akavan Viljanen. Ja hänen luulisi tietävän mistä puhuu. Eivät nuoret hakeudu koulutusohjelmiin, joiden tietävät todennäköisesti vievän työttömyyteen.  Tarvitaan korkeakouluverkoston remonttia ja liikakapasiteetin karsintaa. Meillä on leikattu rajusti muilla aloilla, mutta koulutus on jäänyt juustohöylän varaan. Kun keskitytään kouluttamaan omiamme työelämään ja toteuttamaan koulutus laadukkaasti, siitä hyötyy koko yhteiskunta.

 

Koulutetaan arjen ammattilaisia, katseet ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Koulutusinvestoinnin on oltava lähtökohtaisesti kannattava. Maailma on nopeassa muutoksessa, siihen muutokseen on pystyttävä vastaamaan joustavalla jatkokouluttautumisella tai läpi elämän jatkuvalla taitojen ylläpidolla. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä erityisesti työelämän taitojen ylläpitämiseen väyläksi. Meillä on erityisen suuri pula arjen osaajista, niistä ammatti-ihmisistä, joiden koulutus on jätetty lapsipuolen asemaan kun ihannoidaan korkeakoulutusta. Tosiasia on, että arjen ammattilaisille on töitä ja niitä töitä tekemään on ensisijaisesti koulutettava omia kansalaisia. Koulutusjärjestelmän vääristymä on korjattava todellista työmarkkinatilannetta vastaavaksi. On leikattava liikaa ammattikorkeakoulutusta ja lisättävä sekä parannettava  ammatillista koulutusta ja sen laatua. On aloitettava koulutusjärjestelmän kokonaisremontti, joka nojaa työelämän tarpeisiin määrän ja osaamisen kohdalla. Jos työnantajat joutuvat ”jatkokouluttamaan” ammattiin valmistuneita työntekijöitä vähintään ensimmäisen vuoden, niin jotain on pielessä. Työelämän vaatimukset ja koulutuksen sisältö eivät ole kohdanneet.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat